Tekijänoikeus suojaa teoskynnyksen ylittäviä teoksia. Jos luovatyö ei ylitä teoskynnystä voi työn käyttöä rajoittaa kuitenkin lähioikeudet. Teosta voi käyttää uudelleen ilman tekijän lupaa, jos työ ei saa suojaa tekijänoikeuden tai lähioikeuden perusteella.

Tekijänoikeudella suojattu teos

Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden itsenäiseen ja omaperäiseen henkisen luomistyön tulokseen eli teokseen. Tekijänoikeuslain 1 §:ssä listataan esimerkinomaisesti erilaisia teoslajeja, mutta teos voi ilmetä myös muussa muodossa. Tekijänoikeuslain mukaan teos voi ilmentyä esimerkiksi seuraavissa muodoissa:

• Kaunokirjallinen esitys (mm. romaani, novelli),
  
• Selittävä kirjallinen esitys (mm. tietokirja, artikkeli, verkkoteksti, kartta,
  
• Muu selittävä piirustus, graafisesti tai plastillisesti muotoiltu teos, tietokoneohjelma),
• Suullinen esitys (mm. luento, esitelmä, puhe),
• Sävellysteos (suojattu sekä nuottikirjoituksena eli notaationa että soitettuna),
• Näyttämöteos,
• Elokuvateos,
• Valokuvateos (vain osa valokuvista saa tekijänoikeussuojaa, tavalliset valokuvat saavat lähioikeuden perusteella suojaa),
• Muu kuvataiteen teos (mm. maalaus, piirustus),
• Rakennustaiteen tuote (mm. rakennuksen arkkitehtuuri),
• Taidekäsityön tuote,
• Taideteollisuuden tuote.

Tekijänoikeussuojan saamisen edellytykset

Saadakseen tekijänoikeussuojaa teoksen on täytettävä suojan saamisen edellytykset. Teoksen on oltava ensinnäkin henkisen luomistyön tulos, joka tarkoittaa, että ihmisen on täytynyt luoda teos. Esimerkiksi apinan maalaama taulu tai ottama valokuva ei täytä tätä edellytystä. Luomistyöhön osallistuneiden ihmisten määrää ei ole rajoitettu.

Henkisen luomistyön tuloksena ei pidetä mitä tahansa kirjallista tai taiteellista työtä. Työltä edellytetään luovuutta, joka ilmenee teoksesta siten, että teos on itsenäinen ja omaperäinen. Tällöin teoksen sanotaan yltävän teostasoon eli ylittävän teoskynnyksen.

Tekijänoikeuslaissa ei tarkasti määritellä, milloin teoskynnys on ylittynyt. Teoskynnyksen ylittymisen arviointi on jätetty oikeuskäytännön varaan. Suomessa etenkin Tekijänoikeusneuvosto on ottanut useasti kantaa teoskynnyksen ylittymiseen.

Teosta pidetään omaperäisenä, jos ei voida olettaa, että joku toinen itsenäisesti luovaan työhön ryhtyessään tulisi päätymään samankaltaiseen lopputulokseen. Omaperäisyyden puutteen takia esimerkiksi punaista ympyrää ei pidetä teoksena.

Itsenäisyys edellyttää puolestaan sitä, että suojattu teos ei voi olla kopio. Jos on ilmeistä, että teos on luotu kopioimalla toista teosta, teos ei saa tekijänoikeussuojaa.

Tekijänoikeus suojaa teosta kokonaisena ja osina. Lyhytkin ote teoksesta voi olla tekijänoikeudella suojattu, mikäli osa itsenäinen ja omaperäinen. Lisäksi muun muassa äänitettä ja valokuvaa voidaan suojata teoskynnyksen ylittymisestä riippumatta erilaisilla lähioikeuksilla.

Tekijänoikeus on ilmaisumuodon suojaa

Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisumuotoa. Ilmaisumuodon suoja tarkoittaa tekijän omaperäisyyttä ilmentävien valintojen suojaa. Idea ilmaisun takana ei saa tekijänoikeussuojaa. Samasta aiheesta saa tehdä uuden teoksen edellyttäen, ettei kopioi samoja ilmaisukeinoja.

Tekijänoikeuden saamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, kuinka taiteellinen lopputulos on. Taiteellisesti arvioiden huono teos saa samoin perustein suojaa kuin hyväkin teos. Teoksen tekemiseen käytetyllä ajallakaan ei ole merkitystä tekijänoikessuojan saamisen kannalta.

Tekijänoikeus tarkoittaa yksinoikeutta määrätä teoksesta

Tekijänoikeuden haltijalla on lähtökohtaisesti yksinoikeus määrätä teoksesta. Vain tekijänoikeuden haltijan luvalla teoksen voi laittaa jakoon sosiaalisessa mediassa. Myöskään teoksen suojattuja osia ei saa sisällyttää uusiin teoksiin ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Tekijänoikeuteen liittyy kuitenkin poikkeuksia ja rajoituksia, joiden perusteella teosta voi hyödyntää ilman tekijän lupaa. Euroopan unionissa poikkeukset ja rajoitukset on listattu tyhjentävästi, eikä yhdysvaltalaista kohtuullisen käytön fair use -sääntöä ole EU:ssa.

Yksityinen kopiointi antaa luvan luoda teoksesta muutaman kappaleen kopioita yksityiseen käyttöön. Yksityiseen kopiointiin vetoamalla ei voi sisällyttää esim. julkiseen videoon suojattua teosta.

Siteeraus mahdollistaa tekijänoikeudella suojatun teoksen sisällyttämisen toiseen teokseen, mikäli on olemassa vetoamisfunktio. Tekijä ja lähde on aina mainittava siteeratessa, jos se ei ole mahdotonta.

Suojattua teosta on mahdollista hyödyntää parodian lähdeaineistona. Parodia on katsottu olevan sallittua vapaata muuntelua.

Mikäli mikään tekijänoikeuden poikkeus tai rajoitus ei oikeutta teoksen käyttöä, vaaditaan tekijältä lupa. Lupa voi perustua ostettavaan tai julkiseen lisenssiin tai tekijänoikeuden haltijan muuhun suostumukseen. Lisenssiehtojen on sallittava teoksen muokkaaminen, mikäli lisensoitua teosta aiotaan muokata remix-teosta varten. Mikäli lisenssiehtoja ei noudata, voi tekijä vaatia korvausta tekijänoikeuden loukkauksesta.

Teoksen suoja-ajan laskeminen

Suoja-ajan päätyttyä tekijänoikeudella tai lähioikeudella suojattu teos on vapaasti hyödynnettävissä esimerkiksi uusien remix-teosten materiaalina. Perussääntö suoja-ajan laskemiseksi on yksinkertainen. Tekijänoikeudella suojattu teos saa suojaa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Suoja-ajan laskemisessa on otettava huomioon useita suoja-ajan pituuteen vaikuttavia seikkoja.

1. Yhteisteoksen suoja-aika lasketaan viimeksi kuolleen kuolinvuoden päättymisestä.

Jos teoksella on useita tekijöitä, eikä eri tekijöiden kokonaisuuksia voida erottaa toisistaan, katsotaan teos yhteisteokseksi. Tyypillinen yhteisteos on elokuva, jonka tekemiseen osallistuu useita eri tekijöitä. Kaikkien tekijöiden kuolinvuoden selvittäminen ei ole välttämättä yksinkertaista, jonka takia täyttä varmuutta suoja-ajan päättymisestä ei ole yksinkertaista saada.

2. Julkaisupaikka vaikuttaa suoja-ajan pituuteen Suomessa

EU:ssa julkaistut teokset saavat suojaa 70 vuotta viimeiseksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Useissa muissa maissa suoja-aika on Bernin yleissopimuksen mukaisesti 50 vuotta viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Jos teos saa alkuperäisen julkaisupaikan kansallisen lainsäädännön nojalla suojaa 50–70 vuotta tekijän kuolemasta, on sama suoja-aika voimassa Suomessakin.

Julkaisupaikkaa ei voi päätellä tekijän kansallisuuden tai synnyinpaikan perusteella. Jos julkaisupaikka on tiedossa, suoja-aika käy ilmi voimassa olevasta kansallisesta lainsäädännöstä.

3. Johdannaisteoksen suoja-aika ei ole riippuvainen alkuperäisteoksen suoja-ajasta

Alkuperäisteoksen tekijöiden kuolinvuoden lisäksi on selvittettävä, onko kyseessä alkuperäinen teos vai alkuperäisestä teoksesta tehty johdannaisteos, jota suojataan myös itsenäisesti. Teoksen käännökset ja uudelleen väritykset voivat saada suojaa jälkiperäisinä teoksina.

4. Valokuvan suoja-aika riippuu teoskynnyksen ylittymisestä

Tavallisen valokuvan suoja-aika on 50 vuotta valokuvan ottamisesta. Jos valokuva katsotaan ylittävän teoskynnyksen, suoja-aika on 70 vuotta viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Valokuvan tekemiseen saattaa olla osallistunut valokuvaajan lisäksi myös muita tekijöitä. Teknisiä paranteluita merkittävämpi kuvanmuokkaus, voi saada myös suojaa. Esimerkiksi mustavalkoisten valokuvien uudelleen värittäjän on katsottu usein saavan suojaa värityshetkestä alkaen

5. Lähioikeuksien suoja-aika

Vaikka Beethovenin sävellysten suoja-aika on päättynyt, voi Beethoven sävellykseen pohjautuva äänite saada edelleen suojaa. Kuvatalleenteen tuottaja saa lähioikeussuojaa 50 vuotta talenttamisvuodesta. Esittävä taiteilijan suoja on 50 vuotta esiintymisvuodesta. Äänitallenteen tuottajan suoja-aika on pidennetty 70 vuoteen.

6. Aikaisemmin julkaisemattomien teosten suoja

Aikaisemmin julkaisemattoman teoksen julkaisija saa suojaa kunnes 25 vuotta on kulunut julkaisuvuodesta. Teoksen ensimmäinen julkaisu tai julkistamispäivä on siis oltava tiedossa, jotta on mahdollista varmistua teoksen suojan päättymisestä. Julkaisemattoman teoksen suojasta säädetään tekijänoikeuslain 44 a §:ssä.

7. Klassikkosuoja

Klassikkosuoja on voimassa ikuisesti, mutta käytännössä sen merkitys on hyvin vähäinen. Opetus- ja kulttuuri ministeriöllä on periaatteessa mahdollisuus kieltää teoksen tekijän kuoltua kirjallisen tai taiteellisen teoksen sivistyksellisiä etuja loukkaava julkinen menettely, vaikka tekijänoikeus on lakannut tai sitä ei ole ollut. Klassikkosuojasta säädetään tekijänoikeuslain 53 §:ssä.

Ministeriö on puuttunut klassikkosuojan perusteella teoksen teoksen hyödyntämiseen vain kerran vuonna 1962. Tällöin useista tunnetuista lastenkirjoista tehtyjen käännösten taso oli ministeriön mielestä niin heikko, että ministeriö kielsi lastenkirjojen maahantuonnin ja yleisölle välittämisen.

Miten voi varmistua suoja-ajan päättymisestä?

Selvitä kaikki kyseisen teosversion tekemiseen osallistuneet tekijät. Jos viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta, teos on vapaasti hyödynnettävissä kaikenlaisiin remix-teoksiin. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, että onko kyseessä alkuperäisteos vai johdannaisteos (esim. käännös, väritys).

Huomiota on kiinnitettävä myös julkaisuajankohtaan. Mikäli ensimmäisestä julkaisuvuodesta on kulunut vähemmän kuin 25 vuotta, teos voi saada suojaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön puuttuminen klassikkosuojan perusteella teoksen julkaisuun on epätodennäköistä.

Huomioi, että teos voi koostua useista eri teoslajeista. Sävellysteos voi olla vapaa tekijänoikeudesta, mutta sävellyksestä tehty äänite voi edelleen saada suojaa, jos äänitteen tallentamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin ei ole kulunut 70 vuotta.