Toisten teosten osien hyödyntäminen lähdemateriaalina kuuluu olennaisena osana remix-kulttuuriin. Teoksen osan yltämistä teostasoon arvioidaan samoin perustein kuin kokonaisen teoksen. Suojatusta teoksesta irrotettu osa saa tekijänoikeussuojaa, mikäli kyseinen osa ylittää teoskynnyksen eli on riittävän itsenäinen ja omaperäinen.

Teoskynnyksen alle jäävät teoksen osat

Teoskynnyksen alle jäävää suojatun teoksen osaa voi lähtökohtaisesti hyödyntää toisessa teoksessa ilman tekijän lupaa. Suojattujen ja suojaamattomien teoksen osien välinen raja ei ole aina selkeä. Suojatusta teoksesta otteen ottamiseen liittyy sen takia oikeudellisia riskejä. Erityisen oikeudellisen riskin muodostaa äänitetuottajien ja esittävien taiteilijoiden lähioikeudella suojattujen äännitteiden hyödyntäminen. Julkisasiamies Szpunar on katsonut 12.12.2018 antamassaan ratkaisuehdotuksessa tapaukseen C-476/17 (Pelham), että äänitteiden osalta osat voisivat saada suojaa teostasosta riippumatta. 

Suojaa saavien teosten osien hyödyntäminen toisessa teoksessa saattaa olla mahdollista tekijänoikeuden poikkeusten ja rajoitusten perusteella. Otteen riittävä muokkaaminen voi tehdä otteen käyttämisen sallituksi. Joissakin tapauksissa asiayhteys oikeuttaa lainaamaan osaa toisesta teoksesta.

Suomessa ei ole sen sijaan Yhdysvaltalaista fair use -sääntelyä, johon vedoten merkittävä osa internetistä löytyvistä remix-teoksista on tehty. Fair use sallii laajemmin hyödyntää toisia teoksia kuin eurooppalaiset tekijänoikeuteen tehdyt rajoitukset ja poikkeukset.

Vastuu tekijänoikeuden loukkauksesta voi syntyä, mikäli julkaisee fair use -sääntelyn mukaan sallittua materiaalia Suomessa. Fair use -sääntelyyn vetoaminen ei pienennä korvausvastuuta Suomessa.

OTTEEN PITUUS EI OLE RATKAISEVA ASIA

Suojatusta teoksesta otettavan otteen pituudesta ei ole mahdollista päätellä, saako kyseinen teoksen osa suojaa vai ei. Arviointi keskittyy siihen, kuinka omaperäisenä ja itsenäisenä otetta voidaan pitää.

Periaatteessa yksittäinen sanakin voisi olla tekijänoikeudella suojattu. Käytännössä mitkään yleiskielen sanat eivät saa suojaa, vaan näillä sanoilla tai muilla tekijöillä luotu henkisen työn ilmaisumuoto voi saada suojaa.

Otteen pituus kuitenkin korreloi vahvasti tekijänoikeuskynnyksen kanssa. Mitä pienempi ote on kyseessä, sitä epätodennäköisemmin se saa suojaa tekijänoikeuden perusteella. Sääntely ei ole tarkkarajaista, vaan teoksen osan teostasoon yltäminen on tapauskohtaista.

EUT:N MUKAAN SUOJATTU TEOS VOI KOOSTUA 11:STA SANASTA (INFOPAQ)

Euroopan Unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisussa Infopaq (C-5/08) oli kyse lyhyesti siitä, voiko yksitoista sanaa muodostaa suojatun teoksen. Mediaseurantayhtiö Infopaq pyrki saamaan ratkaisun, jonka mukaan sen ei tarvitsisi pyytää tekijänoikeuden haltijoilta suostumusta lehtiartikkeleiden skannaamiseen ja yhdentoista sanan otteiden tulostamiseen asiakkailleen.

Ratkaisussa EUT otti kantaa erityisesti kysymykseen, onko tällainen tiedonkeruuprosessi sallittua väliaikaisen kappaleen valmistamisen sallivan poikkeuksen perusteella. Samalla EUT ratkaisi lisäksi kysymyksen, voiko yhdentoista sanan otteessa olla kyse teoksesta.

EUT ratkaisi asian niin, että kuvatunlaisessa tilanteessa ei ole kysymys sallitusta väliaikaiseen kappaleen valmistamisesta. EUT totesi myös, että  yhdestätoista sanasta koostuvan suojatun teoksen otteen tallentamista ja tulostamista voidaan pitää kappaleen valmistamisena. Edellytyksenä on, että otteen sisältämät osatekijät ilmentävät tekijänsä henkistä luomistyötä. EUT ei ottanut suoraan kantaa siihen, milloin edellytys täytyy, vaan jätti arvioinnin kansallisille tuomioistuimille.

Aina yksitoista sanaa ei riitä teoskynnyksen ylittymiseen

Ratkaisusta ei voida suoraan päätellä, että yhdentoista sanan kokonaisuudet saisivat tekijänoikeussuojaa. EUT ei kuitenkaan suoraan sulje mahdollisuutta siihen, etteikö yhdentoista sanan ote voisi muodostaa myös itsenäisesti suojattua teosta.

Infopaq-ratkaisu koski kirjallista teosta, mutta ratkaisulla on merkitystä myös tubettajille ja muille audiovisuaalisen sisällöntuottajille. Tekijän lupa saatetaan vaatia, mikäli aikoo lukea otteita suojatusta teoksesta videolla tai laulaa muutaman suojatun teoksen säkeistön äänitteelle. Tekijänoikeutta ei voi ikään kuin kiertää käyttämällä toista tekotapaa.

Lisäksi on huomattava, että sävellysteos voi ilmetä erilaisissa muodoissa. Sävellys voi olla kuunneltavan äännitteen muodossa tai nuottikirjoituksena. Sävellysteos voi tarkoittaa sävellystä sanojen kanssa tai ilman sanoja. Itse äänittämällä kappaleella ei ole mahdollista kiertää tekijänoikeussuojaa. Sen sijaan äännitteen lähioikeussuoja ei ulotu itse tehtyihin äännitteisiin. Sävellysteoksen uudelleen sovittamista on mahdollista pitää muunnelmana, jonka tekijänoikeudet riippuvat alkuperäisestä teoksesta.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTON LAUSUNNOT

Suojatun sävellysteoksen tai muun teoksen osa voi jäädä joissakin tilanteissa ilman tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeusneuvosto on antanut useita suositus luonteisia lausuntoja tekijänoikeussuojasta.

Lausunnossa TN 2017:11 tekijänoikeusneuvosto katsoi, että lyhyt melodian katkelma ei itsenäisesti saanut tekijänoikeussuojaa. Kyse oli Silkkiturpa-laulun neljän tahdin mittaisesta melodian katkelmasta, joka ei sellaisenaan ollut itsenäinen ja omaperäinen.

Lausunnosta ei ole mahdollista päätellä, että neljän tahdin mittainen melodian katkelma jäisi aina tekijänoikeussuojan alle. Sävellys perustui yleisesti käytettyihin kolmisointuihin, eikä siten ilman sanoitusta muodostanut itsenäistä ja omaperäistä kokonaisuutta. Sävellyksen ja sanoituksen tekijänoikeussuojaa onkin arvioitava erikseen.

Lausunnossa TN 2015:11 tekijänoikeusneuvosto päätyi loppupäätelmään, että pelkästään laulun säe “Tipi-tii, tipi, tipi, tipi-tii kevät on vallaton” ilman melodiaa, ei ollut itsenäinen ja omaperäinen. Lauseen sanat olivat tekijänoikeusneuvoston mukaan tavanomaisia, eikä niitä oltu yhdistetty poikkeuksellisesti. Vastapuoli oli käyttänyt sanoitusta muodossa ”TIPU TII” ja ”Kevät on vallaton F:ssä”. On mahdollista, että esikuvana on ollut Tipi-tii kappaleen säe, mutta käyttö oli sallittua, koska alkuperäinen säkeen ei katsottu ylittävän teoskynnystä.

Sekä sävellyksen että sanoituksen yhdistelmä täyttää helpommin itsenäisen ja omaperäisen teoksen määritelmän. Kahden sanaliiton käyttö yhtä aikaa on katsottu ylittävän teoskynnyksen tekijänoikeusneuvoston lausunnossa, jossa sanaparien ”vinksin vonksin” ja “heikun keikun” käyttäminen samassa yhteydessä IKEA:n mainoksessa katsottiin loukkaavan tekijänoikeutta, vaikka IKEA käytti sanaliittoa muutetussa muodossa.

Pelham C-476/17 -ratkaisu voi kieltää samplauksen yhä selvemmin

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) käsittelee parhaillaan samplaukseen liityviä ennakkoratkaisukysymyksiä Pelham C-476/17 -tapauksessa. Tapauksessa on kyse Metall auf Metall -kappaleesta kopioidusta noin 2 sekunnin mittaisesta samplesta, jonka Pelham yhtiö sekä Pelham ja Haas olivat siirtäneet kappaleen Nur mir taustalle soimaan jatkuvaksi luupiksi. Kahden sekunnin luuppi oli samplattu tapauksessa hyvin pienin muutoksin ja tunnistettavalla tavalla uuteen kappaleeseen.

Julkisasiamies Szpunar on katsonut ratkaisuehdotuksessaan, että kahden sekuntin mittaisen samplen kopioiminen loukkaa äänitallenteen tuottajien oikeutta sallia tai kieltää kappaleen valmistaminen äänitteestä. Szpunar näkemyksen mukaan Infopaq (C-5/08) -ratkaisua ei voida ulottaa koskemaan äänitteitä. Perusteena näkemyksellä Szpunar esittää muun muassa, että äänitteiden tuottajien oikeudella suojataan taloudellista investointia, eikä niinkään henkisen luomistyön tulosta. Szpunar ei sen sijaan pidä samplea sisältävää äänitettä alkuperäisen äänitteen kopiona.

Pelham C-476/17 -tapauksesta on ennen EUT:n antamaa ratkaisua ennenaikaista tehdä pitkälle meneviä tulkintoja. EUT:n vastauksilla ennakkoratkaisukysymyksiin tulee olemaan ratkaiseva merkitys samplausta hyödyntävien teosten oikeudellisessa arvioinnissa.

Hyvin lyhyenkin äänitteen käyttäminen voi tarkoittaa velvollisuutta hankkia lisenssi. Oikeudenhaltijalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta myöntää lisenssiä samplaus-tarkoitukseen. Teosten suojaamattomien osien hyödyntäminen voikin vaatia sävellyksen osan itse nauhoittamista.